Erstelle eine Website wie diese mit WordPress.com
Jetzt starten

Abschiede – Jäähyväisiä

Ich sitze im Flugzeug am Weg nach Hause. Der wunderbare Roadtrip ist vorbei. Die Heimkehr bedeutet auch: das Sabbatical ist zu Ende. Nur mehr 3 Tage, und ich arbeite wieder. Obwohl ich noch vor unserer Namibia-Reise es sehr bedauert habe, dass diese wunderbare Zeit zu Ende geht, merke ich jetzt, wenn es soweit ist: es ist gut so. Es war ein geschenktes, erfülltes Jahr, und jetzt passt es für mich so. Irgendwie freue ich mich auch schon aufs Arbeiten. (Das einzige, wovor ich mich fürchte: das Stressgefühl. Ich hoffe, ich kann es möglichst lange vermeiden.)

Ja, es war alles in allem eine „Runde Sache“. Das gilt sowohl für das Sabbatical als auch für den Namibia-Urlaub. Wir hatten wunderbare drei Wochen, für uns alle war es DER Urlaub unseres Lebens. Namibia ist so ein wunderschönes Land mit einer reichen, abwechslungsreichen Natur und einer unglaublichen Tierwelt. Nach dem tierreichen Norden und der Namib-Wüste (davon erzählte ich im vorigen Beitrag) lernten wir noch im Süden des Landes die wohl deutscheste Stadt Lüderitz kennen, besuchten den gewaltigen Fisch-River-Canyon, den zweitgrößten Canyon der Welt und paddelten im Oranje-Fluss direkt an der Grenze zu Südafrika. Am Weg in den Osten des Landes besuchten wir den berühmten Köcherbaumwald und fuhren dann weiter in die Kalahari -Wüste. Dort machten wir Tagesausflüge nach Südafrika, in den Kgalagadi Transfrontier Park, wo wir nochmals Tiere wie Giraffe, Oryx, Gnu, Springbock und Co. genießen durften. Das Highlight waren drei Geparden in freier Wildbahn! Von der Kalahari kehrten wir vorgestern nach Windhoek zurück, wo wir gestern noch einen Stadtspaziergang machten. Ja, eine runde Sache, eine tolle Familienzeit. Wir fahren mit vielen unvergesslichen Erlebnissen nach Hause und sind unendlich dankbar. Vor allem auch dafür, dass alles so gut klappte, dass wir alle gesund blieben, dass wir sicher und unfallfrei das Auto abgeben konnten.

Einen Sabbatical -Rückblick werde ich sicher noch machen. Daher hier noch die Frage: was nehme ich im Rucksack von Namibia mit?

Auch ein paar Souvenirs, aber vor allem viele Erlebnisse. Die absoluten Highlights waren Etosha Nationalpark mit den vielen Tieren und die Namib-Wüste, besonders die Besteigung der gewaltigen Big Daddy -Düne. Die unendliche Weite und die langen Entfernungen, die staubigen Schotterstrassen und die atemberaubenden Landschaften. Die Trockenheit und die Kargheit und zugleich eine gewaltige Artenvielfalt. Das viele Autofahren, das Lernen des Linksverkehrs – und gegen Ende zwei platte Reifen an zwei aufeinanderfolgenden Tagen, durch Dornen von Bäumen. Und auch der lockere Umgang der Leute damit: das passiert wohl öfter. Sympathische und herzliche Menschen, aber auch manch schwierige Situationen mit Straßenverkäufer*innen und bettelnden Menschen. Vor allem bei Kindern wussten wir nicht, ob wir ihnen durch Geld mehr schaden oder helfen würden.

Irritiert hat uns die nach wie vor sichtbaren Nachwirkungen der deutschen Kolonialherrschaft: z.B. Ortsnamen wie Grünau, Helmeringhausen oder Mariental, genauso Straßennamen wie Lutherstraße. Das Wahrzeichen von Windhoek ist die deutsche evangelisch-lutherische Christuskirche, in Swakopmund steht ein verstörendes Marinedenkmal mit deutschen Soldaten im Herzen der Stadt. Man hört und liest immer wieder Deutsch. Wir würden uns so wünschen, dass Namibia irgendwann es schafft, das Kolonialerbe abzuschütteln. Und gleichzeitig: es ist Teil der Geschichte und irgendwie auch ein Teil von Namibia. Wir als Touristen können wohl nur oberflächlich ahnen, wie vielschichtig und kompliziert das Geflecht der verschiedenen Ethnien des Landes ist.

Nun heißt es also: Goodbye, Namibia! Danke für die Einblicke, Eindrücke und für das bereichernde Eintauchen in eine für uns neue Kultur. Wir werden lange und gerne daran zurückdenken!

Istun lentokoneessa matkalla kotiin. Mahtava roadtrippimme on ohi. Kotiinpaluu tarkoittaa samalla myös: sapattivuoteni on ohi. Enää kolme päivää, ja työt alkavat taas. Ennen Namibiaan lähtöä tuntui, että aika loppuu kesken, mutta nyt huomaan: hyvä näin. Vuosi oli täynnä mahtavia kokemuksia, se oli suuri lahja. Ja nyt on hyvä aloittaa taas työt. (Ainoa, mitä pelkään: stressin tunne. Toivottavasti voin välttää sitä mahdollisimman pitkään.)

Niin, kaiken kaikkiaan kaikki meni juuri kuin pitikin. Niin sapattivuoteni kuin Namibian lomamme. Meillä oli ihanat kolme viikkoa, elämämme loma, Namibia on upea maa, luonto monipuolinen ja kaunis, ja eläinmaailma uskomaton. Eläinrikkaan pohjoisen ja Namib-autiomaan jälkeen (niistä kerroin viime kirjoituksessa) tutustuimme etelässä Lüderitziin, ehkä Namibian saksalaisimpaan kaupunkiin, kävimme Fisch-River-Canyonissa, maailman toiseksi suurimpaan kanjonissa, sekä meloimme Oranje-joessa aivan Etelä-Afrikan rajalla. Itään ajellessa kävimme kuuluisassa Quivertree-metsässä (niistä puista tehtiin aiemmin nuolikoteloita), jatkoimme Kalahari-autiomaahan ja teimme päivän retkiä Etelä-Afrikan puolelle Kgalagadi -kansallispuistoon, jossa saimme vielä nauttia eläimistä: näimme kirahveja, oryx-antilooppeja, gnuita, strutseja ym. Kaiken kruununa bongasimme jopa 3 gepardia luonnossa! Kalaharista palasimme toissapäivänä Windhoekiin, johon eilen tutustuimme kävellen. Niin, kaikki meni nappiin, vietimme mahtavaa perheaikaa yhdessä. Palaamme monien muistojen kanssa kotiin, kiitollisina. Ennen kaikkea siitä, että kaikki meni niin hyvin. Siitä, että saimme olla niin terveinä. Siitä, että autoilu meni hyvin ja kolareitta.

Tulen vielä taatusti kirjoittamaan bilanssia sapattivuodestani. Siksi tässä vain yksi kysymys: mitä Namibiasta lähtee repussa mukaan?

Myös muutamia matkamuistoja, mutta ennen kaikkea elämyksiä. Suurimmat kohokohdat olivat Etoshan kansallispuisto eläimineen sekä Namib-autiomaan dyynit, erityisesti Big Daddylle kiipeäminen. Loputon avaruus ja pitkät välimatkat, tomuiset soratiet ja henkeäsalpaavat maisemat. Kuivuus ja karuus ja samalla uskomattoman rikas eläinmaailma. Paljon autolla ajoa ja vasemman puoleisen liikenteen opettelua – ja loppupäässä matkaa kaksi puhjennutta rengasta peräkkäisinä päivinä, puiden piikkien aiheuttamana. Ja miten rennosti ihmiset suhtautuivat siihen: on kai aika yleistä. Sympaattiset ja sydämelliset ihmiset, mutta myös joitakin vaikeita tilanteita katumyyjien tai kerjäävien ihmisten kanssa. Varsinkin lasten kohdalla olimme neuvottomia: onko rahan antamisesta enemmän hyötyä vai haittaa?

Miettimään jäimme kolonialismin edelleen näkyviä jälkivaikutuksia: esim. paikannimiä kuten Grünau, Helmeringhausen tai Mariental, samoin teiden nimiä kuten Lutherstraße. Windhoekin tunnusmerkki on evankelisluterilainen Kristuskirkko, Swakopmundissa kolonialismin aikainen saksalaissotilaita esittävä patsas seisoo ydinkeskustassa. Usein saa kuulla ja lukea saksan kieltä Toivoisimme niin, että Namibia onnistuu ravistelemaan kolonialismin rippeet harteiltaan. Ja samalla se on osa historiaa ja ehkä myös osa Namibiaa. Turisteina emme voi kuin vähän aavistaa, miten monitahoinen ja monimutkainen eri kansojen ja ihonvärien verkko Namibiassa on.

Nyt siis: Goodbye, Namibia! Kiitos koetusta, nähdystä, sukelluksesta meille uuteen kulttuuriin. Muistelemme sitä taatusti vielä pitkään, lämmöllä!

Veröffentlicht von Anne Tikkanen-Lippl

Finnin, in Österreich zu Hause, seit 20 Jahren glücklich verheiratet und Mutter von 2 Söhnen, Pfarrerin. Bürgerin zweier Welten und am Weg. ~~~ Suomessa syntynyt ja kasvanut, koti Itävallassa. 20 vuotta onnellisesti naimisissa ja 2 pojan äiti, pappi. Kahden maan kansalainen ja matkalla.

4 Kommentare zu „Abschiede – Jäähyväisiä

  1. Moi! Oi että, mitä kuvia ja miten hieno lomareissu BANDilla on ollut ☺️👍 Täyteläinen on sinun sapattivuosikin ollut josta on nyt arkirytmeihin paluu edessä, mutta on sinulla runsaasti mitä muistella ja erilaisia kokemuksia kertynyt! Hyvää töihin paluuta ja rauhallista arjen aloitusta 🤗 Terkkuja ❣️

    Gefällt 1 Person

Kommentar verfassen

Trage deine Daten unten ein oder klicke ein Icon um dich einzuloggen:

WordPress.com-Logo

Du kommentierst mit Deinem WordPress.com-Konto. Abmelden /  Ändern )

Twitter-Bild

Du kommentierst mit Deinem Twitter-Konto. Abmelden /  Ändern )

Facebook-Foto

Du kommentierst mit Deinem Facebook-Konto. Abmelden /  Ändern )

Verbinde mit %s

%d Bloggern gefällt das: