Erstelle eine Website wie diese mit WordPress.com
Jetzt starten

„Mökki“-life

Nach dem Camino kam es mir vor, die Zeit bis zum Ende meines Sabbaticals fliegt dahin. Der Juni war dicht: der Besuch unseres amerikanischen Gastsohnes, ein langes Wochenende beim Kajakkurs mit meinem Mann und Freunden an der Soča in Slowenien (ich traute mich, das erste Mal allein Wildwasser zu fahren!), die Maturaprüfungen und -feier unseres älteren Sohnes, … Auf einmal war Juli und das Sabbatical gefühlt zu Ende. Dabei waren da ja noch zwei Monate: der ganze Sommer zum Genießen mit Familie. Und diesmal kosten wir die gemeinsame Zeit wirklich voll aus. Zunächst: ab nach Finnland für drei Wochen, wie jeden Sommer.

Seit gut zwei Wochen sind wir nun hier in unserem Familien-„mökki“ am Onkivesi in Nord-Savo, im gemeinsamen Sommerhaus der finnischen Familie. Das ist wohl die finnischste Art überhaupt, den Sommer zu verbringen. Mal zu viert, mal mit Familien meiner Brüder. Jeden Tag sehen wir meine Eltern, die nur etwa 10 Kilometer entfernt wohnen.

Die Zeit im „mökki“ ist Zeit der Entschleunigung. Kein Strandurlaub, obwohl wir den See ununterbrochen vor den Augen haben. Der Tag ist voll von einfachen Beschäftigungen: Fischen, Pilze sammeln, Kochen, Abwaschen, Sauna heizen. Auch verschiedene Bauprojekte und sonstige Arbeiten am „mökki“-Grund halten uns auf Trab. Wir haben kein fließendes Wasser (Strom schon!), also ist allein das Abwaschen ein Programmpunkt für sich. Und Plumpsklo gehört auch dazu. Das Leben wird aufs Einfachste reduziert.

Und doch, obwohl das „mökki“-Leben oft kein Müßiggang ist, wirkt allein die Omnipräsenz des Sees entschleunigend. Die immer gleiche Landschaft, die doch jeden Tag so anders ist, abhängig von Wetter und Wind. Das Sitzen am Steg nach der täglichen Strandsauna gehört zu den Höhepunkten des Tages: der Blick in den Abendhimmel hinter dem See, den der Sonnenuntergang jeden Tag anders färbt. Immer so wunderschön und einzigartig, dass ich ihn fast jeden Tag neu fotografieren muss. Wissend, dass kein Foto die Stimmung einfangen kann.

Hier, mitten in der wunderbaren finnischen Natur, in der Abgeschiedenheit und im Frieden unseres mökki-Paradieses, ist die Welt noch intakt und in Ordnung. Es ist schwer zu glauben, dass gleichzeitig irgendwo gerade jetzt Krieg geführt wird. Dass die Natur, die Umwelt, dermaßen bedroht ist. Dass da draußen irgendwo Alltagstress auf uns wartet. Es ist unser Refugium, eine Tankstelle für die Seele, deren bloße Existenz auch dann noch Kraft schenkt, wenn der Alltag wieder um sich greift. Es ist meine Seelenlandschaft: ein Ort, an dem meine Seele wirklich zu Hause ist.

Caminon jälkeen tuntui, että sapattivuosi sai siivet alleen. Kesäkuu oli niin intensiivinen: amerikkalaisen vaihtaripoikamme vierailu, pitkä viikonloppu mieheni ja ystäväpariskunnan kanssa kajakkikurssilla Soča-joella Sloveniassa (minäkin uskalsin ekaa kertaa laskea yksin helppoja koskia!), esikoisemme ylioppilaskokeet ja -juhlat, … Yhtäkkiä oli heinäkuu ja tuntui, että sapattivuosi on loppu. Ja kuitenkin edessä oli vielä kaksi kuukautta: koko kesä nauttia perheen kanssa olemisesta. Ja tällä kertaa käytämmekin koko kesän hyväksemme. Ensin: kolmeksi viikoksi Suomeen, niin kuin joka kesä.

Reilun kahden viikon ajan olemme nyt nauttineet olosta suomalaisen perheemme yhteisellä mökillä Onkiveden rannalla Pohjois-Savossa. Ylipäänsä suomalaisin tapa viettää kesää. Välillä neljästään, välillä veljieni perheiden kanssa. Joka päivä olemme nähneet vanhempiani, jotka asuvat vain reilun kymmenen kilometrin päässä.

Mökillä olo on hitaan elämän aikaa. Se ei ole mikään rantaloma, vaikka järvi on koko ajan näkökehässämme. Päivä on täynnä askareita: kalastusta, sienestystä, ruoan laittoa, tiskaamista, saunan lämmitystä. Aina on joku rakennus- tai kunnossapitoprojekti käynnissä. Meillä ei ole juoksevaa vettä (mutta sähköt!), joten pelkkä tiskaaminen on oma ohjelmanumeronsa. Ja huussi kuuluu asiaan. Elämä on pientä ja yksinkertaista.

Silti, vaikka mökkielämä ei ole löhöilyä, jo järven ja veden omnipresenssi saa sykkeen tasautumaan ja mielen rauhoittumaan. Aina sama maisema ja kuitenkin joka päivä erilainen, säästä ja tuulesta riippuen. Istuminen laiturilla jokapäiväisen rantasaunan jälkeen kuuluu päivän kohokohtiin: iltataivas järven takana, jonka auringonlasku värittää joka päivä erilaiseksi. Aina niin kaunis ja ainutlaatuinen, että kuvaan sitä melkein joka päivä. Tietoisena siitä, että valokuvissa maisema ei koskaan pääse oikeuksiinsa ja näyttää aina samanlaiselta.

Täällä, keskellä kauneinta Suomen luontoa, mökkiparatiisimme yksinäisyydessä ja rauhassa, maailma on vielä kunnossa. On vaikea kuvitella, että jossain juuri nyt käydään sotaa. Että tämä kaunis luonto ja ympäristö ovat katastrofin partaalla. Että arjen stressi odottaa jossain. Mökki on meidän pakopaikkamme, sielun huoltoasema, jonka pelkkä olemassaolo antaa voimaa arjen keskellä. Tämä on sielunmaisemani: paikka, jossa sieluni on saapunut kotiin.

Werbung

Veröffentlicht von Anne Tikkanen-Lippl

Finnin, in Österreich zu Hause, seit 20 Jahren glücklich verheiratet und Mutter von 2 Söhnen, Pfarrerin. Bürgerin zweier Welten und am Weg. ~~~ Suomessa syntynyt ja kasvanut, koti Itävallassa. 20 vuotta onnellisesti naimisissa ja 2 pojan äiti, pappi. Kahden maan kansalainen ja matkalla.

7 Kommentare zu „„Mökki“-life

  1. Tervehdys mökille- sielun huoltoasemalle! Upeita kuvia! Hyvin kuvasit mökkielämää ja sen merkitystä sinulle. Kiitos vielä, oli kiva viettää muutama päivä kanssanne 🤗

    Gefällt 1 Person

  2. Kiitos Anne ❤️ Meillä on ollut valtava elämys seurata kulkusi eri vaiheita täältä kotisohvalta. Olemme kiitollisia ja onnellisia puolestasi että kaikki on mennyt hyvin🙏 Ehkä saamme vielä kuulumisia jatkossakin💞💞💞

    Gefällt 1 Person

Kommentar verfassen

Trage deine Daten unten ein oder klicke ein Icon um dich einzuloggen:

WordPress.com-Logo

Du kommentierst mit Deinem WordPress.com-Konto. Abmelden /  Ändern )

Twitter-Bild

Du kommentierst mit Deinem Twitter-Konto. Abmelden /  Ändern )

Facebook-Foto

Du kommentierst mit Deinem Facebook-Konto. Abmelden /  Ändern )

Verbinde mit %s

%d Bloggern gefällt das: